RSS
Tulosta

Kirjasto – jokaisen oppimisympäristö?

Kirjastolla on kautta aikojen ollut tärkeä rooli yhteiskuntamme sivistyksen ja osaamisen edistäjänä. Kirjastojen tietovarannot, neuvonta- ja hakupalvelut, näyttelyt sekä erilaiset koulutuspalvelut ovat jo pitkään tarjonneet kansalaisille mahdollisuuksia tiedonhakuun, oppimiseen ja virkistymiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Kirjasto on usein myös fyysisenä tilana tärkeä hyvinvoinnin lähde. Esimerkiksi monet suomalaiset julkiset kirjastot ovat tilasuunnittelultaan mielenkiintoisia ja ne tarjoavat elämyksiä, rauhaa ja inspiraatiota kirjaston käyttäjille. Kirjasto on monille myös tärkeä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisen tiedon rakentamisen paikka.

Kirjaston perinteinen merkitys on laajentunut merkittävästi teknologisen kehityksen myötä. Kirjasto on nykyisin kaikkialla. Kirjaston materiaaleja, palveluja ja toimintaa voi tänään saavuttaa ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalinen media mahdollistaa kirjaston käyttäjien osallistumisen yhä aktiivisemmin kirjaston palvelujen ja tietovarantojen hyödyntämiseen, jopa niiden arviointiin ja kehittämiseen. Kirjaston käyttäjien rooli onkin selvästi muokkautumassa tiedon passiivisista vastaanottajista, aktiivisiksi ja osallistuviksi toimijoiksi ja tiedon rakentajiksi.

Mutta avautuvatko tämän päivän kirjastot kaikille siten, että ne mahdollistavat aktiivista toimijuutta ja osallistumista? Ovatko kirjastot meidän jokaisen potentiaalisia oppimisympäristöjä? Tukevatko kirjastot aidosti elinikäistä oppimista erilaisten yksilöiden ja kulttuuriryhmien keskuudessa? Kuinka kehittää kirjastoa osallistavana ja aktiivista toimijuutta tukevana oppimisympäristönä erilaisille käyttäjäryhmille kuten ikääntyville, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille ja muille syrjäytymisvaarassa oleville?

Kirjastolla on aina ollut merkittävä tehtävä demokratian ja tasa-arvon edistäjänä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus hyödyntää kirjaston tietovarantoja, kulttuuriperintöä ja palveluja. Jokaisella tulisi olla myös kirjaston hyödyntämiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu, teknologian ja sosiaalisen median kehittyminen, monikulttuurisuus, globalisaatio sekä kansantaloudelliset muutokset ovat kaikki tekijöitä, jotka haastavat kirjastoja ylläpitämään ja kehittämään resurssejaan ja toimintojaan vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin kansalaisten tarpeita palvellen. Esimerkkejä kehitystyöstä ovat kirjastojen lisääntynyt vastuunotto teknologian käytön, medialukutaidon ja tiedonhaun opastuksessa eri ikä- ja kulttuuriryhmien keskuudessa.

Kirjaston laajentunut ja monipuolistunut tehtäväkuva edellyttää ammattitaitoista ja hyvin verkottunutta henkilökuntaa, jolla on mahdollisuus jatkuvasti päivittää ja kehittää omaa osaamistaan. Jotta kirjasto voi toimia avoimena oppimisympäristönä edellyttää se myös moniammatillista yhteistyötä ja kumppanuuksia eri kulttuurialan laitosten, koulutuksen järjestäjien, työelämän, terveydenhuollon sekä eri ikä- ja kulttuuriryhmien edustajien kanssa. Keskeisellä sijalla kehitystyössä on kirjaston käyttäjien äänen ja tarpeiden huomioiminen. Avautuminen ja kumppanuudet edellyttävät lisäksi kirjastojen toimintakulttuurin kriittistä tarkastelua ja uudelleen rakentamista.

Kirjaston kehittäminen jokaisen oppimisympäristöksi vaatii yhteistyötä, tietoa, taitoa ja tahtoa. Kirjasto on parhaimmillaan oppiva yhteisö, jonka ammattihenkilöstö, yhteistyökumppanit sekä palveluiden käyttäjät yhdessä luovat kirjastosta elinikäisen oppimisen verkoston.

 

Dosentti Kristiina Kumpulainen
Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta
Opetushallitus

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: