RSS
Tulosta

Kirjaston maahanmuuttajapalvelujen kehittäminen Seinäjoen seudulla

Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaalin mukaan maakunnassa asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa, ainoastaan 0,95 %. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat virolaiset (406), venäläiset (348), ruotsalaiset (204) ja puolalaiset (102). Koko Etelä-Pohjanmaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä 32 % asuu maakuntakeskuksessa Seinäjoella. Vuonna 2009 Seinäjoella asui 590 ulkomaan kansalaista.

Käsittelin opinnäytetyössäni "Monikulttuurisuus - käsitteestä käytännöksi. Maahanmuuttajapalvelujen asiakaslähtöinen kehittämien Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa" alueellisia monikulttuuristen kirjastopalvelujen kehittämisen malleja ja mahdollisia yhteistyöverkostoja. Seinäjoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla on maahanmuuttajien kokonaisluku vielä pieni, mutta maahanmuuttajille tarkoitettujen kirjastopalvelujen kehittämisessä kannattaa ottaa muut paikalliset maahanmuuttajapalveluja tarjoavat tahot, itse asiakkaat ja yhteisöt mukaan alusta asti. Monikulttuurisen työn tulevaisuuden avain on toimivassa verkostossa, jonka yhtenä tukipilarina on kirjastolaitos.

Asiakaslähtöisessä maahanmuuttajapalvelujen kehittämistyössä pitäisi asiatuntijoiden lisäksi etsiä yhteistyökumppaneita yhdistyskentältä: hyvänä esimerkkinä on E-P:n Maahanmuuttajat ry, joka yhdistää paikallisia eri kulttuureista tulleita maahanmuuttajia. Tärkeä on olla säännöllisesti yhteydessä Seinäjoella suomen kielen koulutusta tarjoavien oppilaitosten esim. Sedun ja kansalaisopiston kanssa, joissa opiskelevia maahanmuuttajia voi aika ajoin käyttää monikulttuuristen palvelujen arvioinnissa.

Kokoelmatyössä korostuu alueen yleisten kirjastojen välinen yhteistyö. Opinnäytetyötä varten tekemissäni haastatteluissa toivottiin Seinäjoen kirjaston kokoelmaan kirjallisuutta myös pienten etnisten ryhmien kielellä sekä monikielisen kokoelman linkitystä suomenkieliseen käännöskirjallisuuteen, että maahanmuuttajat löytäisivät omasta kielestä suomeksi käännettyjä teoksia. Maakunnan yleiset kirjastot voisivat pääsääntöisesti keskittyä hankkimaan kirjallisuutta tiettyyn heidän alueella asuvan suurempaan etnisen ryhmän kielellä. Erikoistuminen kehittäisi monikielisten kokoelmien laatua ja edistäisi kirjastojen välistä yhteistoimintaa. Maahanmuuttajien oman kulttuurin tietämystä pitäisi käyttää vieraskielisen kirjallisuuden hankinnoissa. Erilaiset etniset yhdistykset olisivat kirjastolle hyviä hankintaneuvoja antavia yhteistyökumppaneita. Etelä-Pohjanmaalla toimii aika vähän maahanmuuttajajärjestöjä, mutta valtakunnalliset yhdistykset olisivat varmasti kiinnostuneet omien maanmiehien kielen ja kulttuurin tukemisesta.

Etelä-Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kirjastot tarjoavat laajaa valikoimaa maahanmuuttajille tarkoitettuja vuorovaikutteisia uuden sukupolven kirjastopalveluja. Seinäjoella monikulttuuristen palvelukokonaisuuksien yhteisestä hankepohjaisesta järjestämisestä voidaan keskustella kaupungin maahanmuuttajakeskuksen ja suomen kielen opetusta järjestävien oppilaitosten sekä muiden maahanmuuttajille palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Seinäjoella toimivat vuodesta 2008 Marttilan koulussa englanninkieliset alakoululuokat ja niissä opiskelee monia maahanmuuttajalapsia. Järkevä olisi aloittaa monikulttuurinen kouluyhteistyö juuri niiden luokkien ja opettajien kanssa. Paikallisten suurimpien etnisten ryhmien kielillä saisi olla suositeltavan lastenkirjallisuuden listoja ja kirjastolla valmius järjestää niillä kielillä vinkkausta.

MLL järjesti monen vuoden ajan säännöllisesti Seinäjoen Lastenkamarilla maahanmuuttajalapsille ja -perheille tarkoitettuja perhepäiviä, johon kuului usein suomeksi toteutettu satutunti. MLL olisi mielestäni kirjastolle hyvä yhteistyökumppani vieraskielisten satutuntien ja monikulttuurisen lastenkerhotoiminnan järjestämisessä.

Kulttuuriyhdistys Kurpitsa pyrkii Seinäjoella tuomaan taiteen ja kulttuurin lähelle lasten ja perheiden arkea. Kurpitsa järjestää tapahtumia lapsille ja mahdollistaa eri-ikäisten lasten teatteriharrastuksen. Yhdistys on perustanut Cafe Kurpitsan, joka on suunnattu erityisesti kotihoidossa oleville lapsille. Kurpitsa olisi oiva yhteistyökumppani monikulttuuristen lasten ja nuorten kulttuuri- ja teatteriprojektien toteutukseen. Monikulttuurisessa nuortenkirjastotyössä hyvä kumppani on Seinäjoen kaupungin nuorisotoimi.

Pääkaupunginseudulla HelMet-kirjastoissa toimii monia monikulttuurista toimintaa järjestäviä ryhmiä. Samankaltaiselle seudulliselle työryhmälle olisi tilaa myös Etelä-Pohjanmaalla, sillä toiminta ja ideointi yhdessä, kehittää koko alueen kirjastojen monikulttuurista toimintaa.

Tiina Rinta-Jouppi
Tradenomi

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: