RSS
Tulosta

Kotipalvelua ja Ubuntua!

Kirjaston kotipalvelutoiminnalla tarkoitetaan yleisten kirjastojen tarjoamaa palvelua sellaisille kunnan asukkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon tai kirjastoautoon esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi.

Kirjaston kotipalvelun tarkoituksena on tavoittaa nämä asiakkaat ja vastata heidän tarpeisiinsa yksilöllisesti, parhaassa tapauksessa ilahduttaen, virkistäen ja jopa lohduttaen. Kirjaston kotipalvelu on ennen muuta yksilöllistä ja henkilökohtaista kirjastopalvelua.

IFLA:n suositusten mukaan kotipalvelua tulisi saada noin promillen osuus kunnan asukkaista, mutta vain harvassa kunnassa päästään tähän tavoitteeseen. Keski-iän nousu, väestön ikääntyminen ja ehkä myös laitoskirjastojen häviäminen ovat kasvattaneet kirjaston kotipalvelun kehittämisen tarvetta. Painetta lisää sekin, että vanhukset asuvat kotonaan yhä pidempään. Kirjastopalveluiden tulisi tavoittaa kaikki ihmiset heidän terveydentilastaan ja asumismuodostaan riippumatta. Kotipalvelua tehdäänkin jo monessa kunnassa, vuonna 2008 näiden kuntien lukumäärä oli 66. Työsarkaa on siis vielä.

Lääninhallitukset eri puolella Suomea tekivät vuonna 2009 selvityksiä ikääntyneiden kirjastopalveluista alueillaan. Niistä kävi ilmi, että kirjastoissa ei ole juurikaan selvitetty ikääntyneiden kirjastopalveluita ja tarpeita.

Kohtaamisia

Olen hoitanut kirjaston kotipalvelua 20 vuotta. Monet kohtaamistani asiakkaista ovat sanoneet lukemisen lohduttavan, ilahduttavan ja auttavan kestämään kipua. Lukeminen ehkäisee yksinäisyyttä ja ylläpitää vireystasoa. Se on myös henkireikä: kun oma maailma kutistuu, mahdollistavat kirjat toisen maailman. Useat asiakkaista ovat yksinäisiä, koska perheet ja sukulaiset asuvat kaukana ja sosiaalinen verkosto on harventunut. Ikätovereitakaan ei ole, tai myös heidän on vaikea päästä liikkumaan kotoaan. Kirjastoihminen tuo tullessaan sekä kassillisen kirjoja että tuulahduksen ulkopuolisesta maailmasta.

Kirjat ja lukeminen estävät sanojen katoamisen. Näin totesi eräs jo pitkään kotipalvelun asiakkaana ollut nainen. Kun ei ole päivittäin puhekumppania, kieltä ja sanoja ei tarvitse käyttää. Kirjat ja lukeminen ovat väline identiteetin ja oman mielipiteen säilyttämiseen. Kirjat peilaavat yhteiskuntaa, tätä hetkeä ja mennyttä elämää sekä suhteuttavat asioita. Jos jalat eivät enää kannakaan, voi silti tehdä mielikuvitusmatkoja omasta nojatuolistaan tai sängystään. Kirjojen kautta pystyy puhumaan helpommin vaikeistakin asioista. Vanhuudessa joutuu usein luopumaan pala palata itselle tärkeistä asioista kuten terveydestään ja ystävistään.

Suurin osa asiakkaistani on naisia, vain muutama mies on vuosien varrella ollut kotipalveluasiakkaana. Iältään asiakkaat ovat 50 - 98 -vuotiaita. Jokaisella heistä on tietenkin omat lukutottumuksensa ja persoonallisuutensa. Yksi asiakkaista haluaa lukea vain jännäreitä, toista kiinnostaa taas historia, yhteiskunta ja politiikka. Kolmas lukee sotakirjoja, neljäs haluaa että kirjat vievät pois kauas arjesta. Yleensä kotipalvelun asiakkaat ovat vanhuksia, nuoret vammaiset ja esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät löytävät harvoin kirjaston kotipalvelun asiakkaiksi.

Käytäntöä

Teen meillä kotipalvelutoiminnan alusta loppuun eli otan kontaktin asiakkaaseen, kerään materiaalin, lainaan ja tilastoin sen, pakkaan autoni ja kurvailen asiakkaan luo. Tällä tavalla asiakkaat tulevat hyvinkin läheisiksi ja tutuiksi. Materiaalin kerääminen helpottuu, kun asiakkaan mieltymykset tietää.

Monet asiakkaat lukevat ensin kirjoja, siirtyvät näkökyvyn heikennyttyä isotekstisiin kirjoihin ja sitten äänikirjoja tai musiikkia kuuntelemaan. Vanhuuteen kuten muihinkin elämänvaiheisiin kuuluu oikeus ja mahdollisuus taide- ja kulttuurielämysten saamiseen, asuipa henkilö sitten laitoksessa tai kotonaan. Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, että aktiivisesti toimivan kirjaston alueella asuvat ihmiset elävät muita pidempään. Myös muista maista on saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan kirjastokorttien määrä on yhteydessä terveyteen.

Kotipalvelu on antoisaa ja palkitsevaa työtä. Parhaimmillaan se on vuorovaikutusta ja kokemusten jakamista. Mielestäni kotipalvelutilanteessa toteutuukin kirjavinkkauksen idea parhaimmillaan ja yksilöllisesti. Kotipalvelun hoitaja toimii välittäjänä kirjan ja lukijan välissä ja auttaa heitä kohtaamaan toisensa. Ikäero ei merkitse mitään, kun kaksi kirjallisuuden ystävää keskustelee kipinän saaneina.

Luin äskettäin Mikko Kuustosen Ubuntu! -nimisen kolumnin. Artikkelin mukaan bantunkielisen Afrikan asukkaat rohkaisevat toisiaan sanomalla "Sinussa on ubuntua!"
Se tarkoittaa, että he ihailevat lähimmäisissään kykyä ottaa toiset huomioon, taitoa nähdä itsensä toisessa. Se olisi tärkeä taito myös asiakkaan kohtaamisessa. Toivokaamme toisillemme Ubuntua!

Jaana Savela
kirjastovirkailija
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

 

 

 

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: