RSS
Tulosta

Osallisuuden areenana kirjasto

Kirjasto toiminta-areenana voi tarjota monenlaisia mahdollisuuksia osallisuudelle ja kokemusasiantuntijuudelle. Otetaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttäneiden lukupiiri. Kirjasto, jos mikä, on niin sanottua normaalitoimintaa, joten sinne meneminen tai kirjastossa järjestettävään toimintaan osallistuminen ei leimaa asiakasta. Ryhmään kuuluminen voi vähentää yksinäisyyden kokemuksia, antaa mahdollisuuden toimia täysivaltaisena ryhmän jäsenenä, jonka ääni tulee kuuluksi ja jonka mielipiteet ovat arvokkaita. Osallistuminen toimintaan tuo sisältöä päivään ja rytmittää arkea.

Kirjasto voi osaltaan tukea erityisryhmien osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Kulttuuri sinällään tarjoaa elämyksiä, iloa, lohtua ja oivalluksia. Sosiaalisen pääoman tutkimuksissa on todettu, että kirjastokortin omistaminen on yksi tekijä, joka selittää sosiaalista pääomaa, mikä taas on yhteydessä esimerkiksi koettuun terveyteen.

Puheesta käytäntöön

Osallisuus voi siis toteutua eri tavoin ja erilaisilla tasoilla. Tavoittaakseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiä tai muita erityisryhmiä kirjastot tarvitsevat yhteistyökumppaneita. Niitä voisivat olla esimerkiksi paikalliset palveluiden tuottajat ja potilasjärjestöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon edelleen niukkenevassa resurssitilanteessa uskon, että kirjaston tarjoamat uudet toimintamahdollisuudet ja yhteistyötarjoukset otettaisiin mielenkiinnolla vastaan. Kirjaston työntekijät voivat omalla toiminnallaan alentaa kynnyksiä ja poistaa osallisuuden esteitä, jotta asiakkaiden olisi helpompi tulla ja ottaa osaa. Erityisryhmien kohtaaminen on ehkä osin erilaista kuin keskivertoasiakkaan kohtaaminen, mutta pohjimmiltaan kyse on ihmisenä olemisesta, vuorovaikutuksesta ihmiseltä ihmiselle.

Kokemusasiantuntijoita ja myös paikallisia toimijoita kannattaa ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Yksinkertaisemmillaan osallisuus on erilaisten kyselyiden tai keskustelufoorumien järjestämistä, jotta saataisiin selville, mitä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat kirjastoyhteistyöltä toivovat ja odottavat. Yhteistyötä voidaan tehdä myös järjestämällä esimerkiksi tempauksia, joissa esillä on hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Tässä yhteydessä kirjastoissa voisi olla vaikkapa aiheeseen liittyviä alustuksia, joissa myös kokemusasiantuntijat, järjestöt ja palveluiden tuottajat voivat olla mukana. Mielen hyvinvointiin liittyvien asioiden käsittely kirjaston kaltaisessa paikassa voisi osaltaan vähentää negatiivisia asenteita ja leimaamista.

 

Minna Laitila
TtT ja projektipäällikkö
Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 -hanke

 

   

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: