RSS
Tulosta

Verkko haltuun! -kouluttajaprojekti

Alkuasetelmat

Verkko haltuun! -kouluttajaprojekti polkaistiin käyntiin helmikuussa 2010. Mukaan lähti neljä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelijaa päämääränään kehittää ja löytää pedagogisia valmiuksia erityisryhmien ohjaamiseen. Kohderyhmänämme olivat Valtaväylä-projektin asiakkaat - pitkäaikaistyöttömät, joilla on puutteita internetin ja tietokoneen käyttötaidoissa. Saimme tehtäväksi suunnitella ja järjestää kevään aikana asiakaskeskustelun, jossa kartoitettiin asiakkaiden ajatuksia tietotekniikasta sekä verkosta. Tärkeintä oli saada selville heidän toivomuksiaan: mitä he halusivat oppia tietokoneista ja internetistä, mikä oli epäselvää, mille taidoille olisi käyttöä arkielämässä ja työnhaussa. Keskustelun tulosten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin asiakkaiden toivomusten mukainen koulutuskokonaisuus syksyllä 2010.

Kevään h-hetki

Asiakaskeskustelun suunnittelua edelsi perehtyminen kokemustiedon keruuta ja erityisryhmien oppimista käsitteleviin aineistoihin. Maaliskuisessa koulutusiltapäivässä tutustuimme Valtaväylä-projektin palveluohjaajiin ja suunnitteluprosessi käynnistyi nopeasti. Palveluohjaajilta saimme lisää tietoa kohderyhmästämme, josta oli aiemmin ollut vaikea muodostaa tarkempaa mielikuvaa. Kolmen muun kiko-opiskelijan tullessa mukaan suunnitteluun ideoita ja käsipareja oli käytettävissä lähes tuplasti lisää.

Reilun kolmen viikon rutistuksen jälkeen Seinäjoen kaupunginkirjaston käsikirjastossa tuoksui tuore kahvi ja pulla. Keskustelutilaisuuteen saapunutta viittä osallistujaa haastateltiin fokusryhmämenetelmän periaatteiden mukaisesti. Meidän ei tarvinnut pelkästään kysellä asiakkaiden mielipiteitä, vaan he kertoivat myös oma-aloitteisesti kokemuksistaan ja toiveistaan. Moni kaipasi päivitystä esimerkiksi tiedonhaku- tai tekstinkäsittelytaitoihinsa, mutta perusteiden lisäksi haluttiin oppia rohkeasti uusia asioita kuten kotisivujen tekemistä, blogin perustamista ja verkkokauppojen käyttöä.

Koulutussuunnittelu käyntiin

Koulutuksen suunnittelu alkoi keskustelutilaisuuden jälkeen. Päätimme saamamme palautteen perusteella järjestää neljä kahden tunnin pituista koulutuskertaa, joissa jokaisessa olisi eri aihe. Aloituskerralla lähdettäisiin liikkeelle internetin ja tietokoneen käytön perustaidoista, minkä jälkeen toisella koulutuskerralla tutustuttaisiin verkkotiedonhakuun. Kolmannella kokoontumiskerralla käsiteltäisiin internetin työnhakumahdollisuuksia ja viimeisellä kerralla voitaisiin keskittyä rennompiin asioihin kuten verkkolehtiin sekä muihin viihteellisempiin sivustoihin.

Jokainen valitsi itselleen taitojensa ja kiinnostuksen mukaan oman koulutuskerran, jonka sisällöistä ja vetämisestä vastasi syksyllä. Sovimme, että muut toimisivat osallistujien avustajina koneiden ääressä.

Kohti koulutuksia

Suunnitelmat saivat hautua helteisen kesän ajan, kunnes syyskuussa opiskelijan arki kolkutteli ovella. Järjestimme jälleen palveluohjaajien kanssa palaverin, jossa sovittiin koulutuskertojen ajankohdasta ja markkinoinnista. Uusia ideoitakin heiteltiin runsaasti ilmaan, mutta ajanpuutteen vuoksi moni jäi ajatuksen asteelle.

Seuraavat viikot täyttyivät markkinointiesitteen kirjoittamisesta, tuntisuunnitelmien viimeistelystä ja muista käytännön järjestelyistä. Koulutuspaikaksi varmistui kaupunginkirjaston käsikirjasto, joka varattiin marraskuun keskiviikkoilloiksi käyttöömme.

Koulutettavia varten suunniteltiin kirjallisia ohjeita, tehtäviä ja linkkilistoja. Hikeä tuntui pukkaavan, vaikka helteiden sijasta odoteltiin ensilunta. Kuinka huomioida eritasoiset osallistujat niin, ettei kokeneempi tekijä kyllästy eikä aloittelija säikähdä? Miten saada kahteen tuntiin mahtumaan kaikki olennainen? Mikä on olennaista?

Verkko haltuun!

Kaikesta hermoilusta huolimatta käsikirjastoon saapui keskiviikkoisin neljästä kuuteen osallistujaa, joiden tietotekniset taidot kohenivat tasaisen varmasti. Kun Googlen käyttöä oli harjoiteltu muutamalla koulutuskerralla, niin marraskuun loppupuolella perustiedonhaku sujui ilman avustusta. Moni muukin asia - esimerkiksi Edellinen-painike, muistitikulle tallentaminen, sähköisen cv:n täyttäminen - kertautui monesti, mikä helpotti oppimista.

Neljästä vakituisesta osallistujasta muodostui tiivis porukka, joka jaksoi seurata opetusta jokaisella kerralla. Tarkkaan hiotut tuntisuunnitelmat menivät useampaan otteeseen uusiksi, mutta tärkeintä oli edetä osallistujien tahtiin. Kun jokin asia osoittautui ennestään tutuksi, päästiin sen tilalla kokeilemaan jotain muuta - vaikka kalapeliä!

Loppu hyvin?

Viimeisen koulutuskerran lopussa keräsimme vielä palautetta. Kiitosta saimme koulutuksen kestosta ja asiasisällöistä. Koulutuskerroilla esiteltyjä asioita oli jäänyt osallistujien mieleen, minkä huomasimme itsekin. Tietokoneen käyttö oli selkeästi varmempaa alkuun verrattuna.

Jälkiviisaina oli helppo keksiä parannettavaa, mutta kyllä päällimmäisiksi tunteiksi nousivat helpotus ja ylpeys projektin läpiviemisestä. Näillä eväillä päästiin hyvään alkuun - puolin ja toisin.

Taru Rinkinen
opiskelija
SeAMK Kulttuuri

 

 

 

 

 

Verkkotaitokoulutuksen materiaalit löydät täältä

 

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: