RSS
Tulosta

digitointi ja editointi kunnallisissa kirjastoissa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa ikääntyminen on voimakkaammillaan seuraavat parikymmentä vuotta. Yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli 50 prosenttia. Eläkkeelle siirtyvillä kuntalaisilla on miljoonia kertomuksia, tarinoita ja kokemuksia ajasta ennen tietotekniikan nousua. Näitä tarinoita ei ole koskaan aiemmin pystytty säilömään tuleville sukupolville helpommin kuin vuonna 2011.

Yhä useammassa kunnallisessa kirjastossa on havaittu, että kun kuntalaiselle antaa mahdollisuuden oman elämän digitointiin se myös otetaan kiitollisena vastaan. Hämeenlinnasta, Helsingistä, Lahdesta, Kotkasta, Tampereelta ja monesta muusta kunnasta löytyy jostain kirjaston nurkasta digitointipiste, jonka ääressä eläkkeelle siirtyneet kuntalaiset muuntavat 80-luvulla kuvaamiaan kotivideoita DVD-levyiksi, ullakon kätköistä löytyneitä vanhoja valokuvia digitaalisiksi ja LP-levyjä musiikkitiedostoiksi.

Digitointipisteen perustaminen ei ole merkittävä rahallinen panostus, mutta sen vaikutus asiakastyytyväisyyteen on suuri. Hyvin palvelevan digitointipisteen perustamiseen riittää aluksi diaskanneri ja VHS-videot DVD-levyiksi muuntava tallennin (ja siihen liitettävä televisio). Näiden laitteiden yhteishinta vaihtelee 300-500 euron välillä. Digitointipiste maksaa perustamiskustannukset takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana, jos kirjasto ottaa myyntiin tallennusmedioita kuten CD- ja DVD-levyjä ja muistitikkuja.

Ajoittain asiakas saattaa tulla digitoimaan esimerkiksi kaupasta ostettua lasten elokuvaa. Näissä tilanteissa kirjastotyöntekijän on hyvä opastaa omatoimisuuteen, eikä digitoida kaupallista aineistoa asiakkaan puolesta. Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia mm. musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Jos asiakas haluaa kopioida kirjaston aineistoa, tulee aineisto lainata ulos ennen kopiointia.

Lue lisää: http://www.hyvitysmaksu.fi


Digitointilaitteiden käyttö on syytä kouluttaa kaikille kirjaston työntekijöille, jotta käytön ohjauksesta ei muodostu taakkaa kenellekään. Laitteiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota suomenkielisiin käyttöohjeisiin ja mahdollisimman yksinkertaiseen käytettävyyteen. Digitointipisteen toiminta on itsepalvelua, johon kirjaston henkilökunta opastaa mahdollisuuksien mukaan ja sellaisena sitä kannattaa myös markkinoida.

Digitointipisteestä ei koidu häiriötä muille kirjaston käyttäjille vaikka pisteen sijoittaisikin avoimeen tilaan. Televisioon voi videonauhoja editoiville kytkeä kuulokkeet. Avoin yhteinen tila myös kannustaa digitoimaan tulevia asiakkaita pitämään digitoimansa aineiston siistinä.

Digitointi- vai editointipiste

Digitointi- ja editointipisteen ero on siinä tallennetaanko aineisto alkuperäisessä muodossaan toiselle medialle, vai tehdäänkö aineistoon muutoksia yleensä tietokoneen erilaisilla ohjelmilla ennen tallennusta. Useimmille kirjastoille digitointipiste on täysin riittävä lisäpalvelu.

Perustettaessa editointipistettä tulee ottaa se tosiseikka, että tietokoneiden käyttö on vaikeaa. Editointipisteeseen tulevien asiakkaiden tietotekninen osaaminen vaihtelee huomattavasti. Osalle asiakkaista saattaa jo hiiren käyttö tuottaa vaikeuksia, jolloin monimutkaisten ja usein englanninkielisten editointiohjelmien käyttö on ylitsepääsemätön haaste, joka vaatii jatkuvaa ohjausta. Editointipistettä ei tulisikaan perustaa kirjastoon ainakaan ennen digitointipistettä, jotta tietoteknisesti kokemattomat asiakkaat voidaan ohjata mieluummin digitoimaan, sillä sitä valtaosa asiakkaista kuitenkin haluaa.

Tärkein hankinta perustettaessa editointipistettä on riittävän tehokas tietokone. Tavalliset Office-ohjelmien ja internetin käyttöön tarkoitetut toimistokoneet eivät yksinkertaisesti jaksa pyörittää tuntien pituisia videotiedostoja editointiohjelmissa. Tietokoneessa tulee olla ainakin riittävästi muistia (4-8 Gb) ja suuri kovalevy (1-2 Tb). Ohjelmien valinnassa kannattaa suosia suomenkielisiä aloittelijoille suunnattuja ohjelmia. Kalleimmat ammattikäyttöön suunnatut ohjelmat ovat liian monimutkaisia valtaosalle asiakkaista. Kaikista ohjelmista ei tarvitse kuitenkaan maksaa ja verkosta löytyykin ilmaiseksi jaossa olevia ohjelmia (tosin usein englanninkielisinä).

Yksinkertaistettujen työvaiheittain etenevien käyttöohjeiden kirjoittamiseen kannattaa käyttää vaivaa, sillä lisää asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää ohjauksen tarvetta. Ohjeita tulee myös päivittää kun ohjelmia vaihdetaan tai kun asiakkaat kysyvät apua asioista, joita ohjeissa ei ole mainittu.

Digitointi- ja editointipisteen asiakkaita kannattaa ohjata siirtämään digitoimaansa aineistoa yhteisiin tietovarantoihin, kuten paikallisiin wikialustoihin tai vaikka kirjaston Facebook-sivuille. Kirjasto voi halutessaan järjestää myös koulutusta verkon kuvapalveluiden, YouTuben ja wikien käytöstä asiakkaille. Näin varmistetaan, että digitoitu aineisto saavuttaa elinkaarensa aikana mahdollisimman monia rikastuttaen yhteistä kulttuurivarantoamme.

Tommi Tossavainen
Nettiguru.fi

 

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: