RSS
Tulosta

FACEBOOK JA VERKKOYHTEISÖLLISYYDEN TULEVAISUUS

Vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana Facebookin käyttäjien määrä kasvoi muutamasta miljoonasta opiskelijasta maailmanlaajuiseksi ilmiöksi ja nyt vuoden 2011 alussa Facebookilla on yli 600 000 000 käyttäjää. Yhdysvalloissa Facebook on jo ohittanut Googlen käytetyimpänä verkkosivuna, meillä Facebook on toisella sijalla. Palvelu on lyönyt itsensä läpi valtamediana ainakin länsimaissa ja tavoittaa tällä hetkellä yli 40% kaikista maailman internetin käyttäjistä.

Facebookin kasvu on kuitenkin hidastunut. Uusia käyttäjiä tulee aiempaa hitaammin myöhäisen enemmistön etsiessä tietään “feissarin” sivuille. On jo nähtävissä merkkejä verkkoyhteisöllisyyden pirstoutumisessa ja internetin käyttäjien hakeutumisesta muiden pienempien palveluiden piiriin. Tämä ei tarkoita sitä, että Facebook olisi tullut tiensä päähän vaan sitä että saavi on nyt täynnä ja tulvii yli. Nyt jos koskaan on oikea aika panostaa näkyvyyteen ja palveluihin Facebookissa, jonka käyttäjäkunta on aikuistumassa.

Roger’s Innovation Adoption Curve

Yrittäjät ja järjestöt ovat yleensä ensimmäisiä kokeilemaan uusien palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia, kunnat ja kuntaorganisaatiot viimeisiä. Kuntaorganisaatioista ensimmäisiä hyödyntämään Facebookin mahdollisuuksia ovat Suomessa olleet kirjastot ja nuorisopalvelut.

Nuorisopalvelut hyödyntävät Facebookin mahdollisuuksia, koska sieltä löytyvät myös heidän asiakkaansa. Kirjastoille palvelu on erinomainen kanava aktiivisten kävijöiden tiedottamiseen ja tiedonkeräämiseen palveluja kehitettäessä. Tehokkaasti Facebookin on valjastanut käyttöönsä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto, joka palvelee kuntalaisia lähes päivittäisillä uutisilla. Puolentoistatuhannen tykkääjän kautta kirjasto saa muutaman minuutin vaivalla tiedon tapahtumistaan ja uutisistaan kävijöille, jotka ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa tykkäämisellään.
 
Sosiaalisen median ohjeistuksia pohditaan nyt kaikissa kunnissa. Strategioille ja linjauksille on tullut tarvetta, sillä sosiaalisen median käyttöönottaja kuntaorganisaatuiossa on tyypillisesti ruohonjuuritason aktiivi, joka haluaa palvella asiakkaita entistä paremmin. Kuntien viestinnästä vastaavat sekä johtotaso herää sosiaalisen median strategioiden tarpeeseen vasta siinä vaiheessa kun useampi yksikkö löytyy jo Facebookista.

Vertaa esimerkiksi hakutuloksia etsimällä Facebook-sivuja hakusanoilla “kaupunki” ja “kaupungin”. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla ei ole sivua Facebookissa, mutta useilta Helsingin kaupungin kirjastoilta ja lukuisilta muilta kaupungin työyhteisöiltä sivut löytyvät.

Yhteisen sosiaalisen median strategian puutteen vuoksi käytännöt ovat hyvin kirjavia, joka näkyy esimerkiksi siinä kuinka työntekijät nimeävät työprofiilinsa Facebookissa. Profiili saattaa olla nimettynä työyksikön nimellä tai hauskalla yhteisprofiililla kuten Kirjaston Tädit. Osa käyttää omia henkilökohtaisia Facebook-tunnuksiaan työntekoon, jolloin rajanveto yksityisyyden ja työn välillä on vaikeampaa. Useimmille työyhteisöille riittää mielestäni työyksikön yhteinen tunnus, kuten Kirjasto Kymppi. Mikäli työ edellyttää henkilönä esiintymistä, tulisi Facebookissa käyttää etunimenä koko nimeä ja sukunimenä joko kuntaa tai työyhteisöä, esimerkiksi Kalle Kirjava, Tampereen kaupunki.

Lahden kaupunki julkaisi alkuvuodesta 2011 hyvän ohjeen sosiaalisen median käyttöön, jota voi käyttää pohjana oman kunnan tai työyhteisön sosiaalisen median strategian suunnittelussa.

Jos sosiaalisen mediaan on lähdetty innokkaiden yksilöiden aloitteesta ilman sosiaalisen median strategiaa, ollaan haavoittuvaisessa tilanteessa kun työyhteisön innokas yksilö päättääkin vaihtaa työpaikkaa. Facebook-päivityksiä ja Twitter-uutisia ei tulisikaan jättää yhden ihmisen vastuulle, vaan jakaa vastuuta aluksi kiinnostuneille ja myöhemmin koko työyhteisölle. Sosiaalisen median käyttökoulutkseen kannattaa myös panostaa sillä myös kirjastoissa on yhä paljon ihmisiä, jotka eivät ole vielä käyttäneet tai eivät halua käyttää Facebookia tai muita sosiaalisen median välineitä.

Uskon että Facebook on nyt ja seuraavan vuosikymmenen ajan se paikka, jossa kunnat harjoittelevat sosiaalisen median käyttöä. Yksilöt tulevat kuitenkin hakeutumaan seuraavien vuosien aikana Facebookin lisäksi pienempiin ja enemmän omaa identiteettiä kuvastaviin verkkoyhteisöihin, kuten Twitteriin , foursquareen tai vaikka Diasporaan .

Tommi Tossavainen
Nettiguru.fi

Edellinen Sivun alkuun Palaute Jaa tämä sivu: